tiistai 6. heinäkuuta 2010

Päivitysuutisia (taas...)

Nyt kun vihdoin aloitin blogipäivitysurakan, huomasin, että täältähän puuttuu vaikka mitä. Siis uusiakin, sellaisia, jotka olen tehnyt sen jälkeen, kun perustin blogin ;) Yritän lähipäivinä saada niitä tänne päiviteltyä, saa nähdä, koska ehdin. Kuitenkin keväältä on ainakin yksi leivontafoorumin haasteosallistuminen laittamatta. Viime viikolla oli myös siskoni synttärit ja muutakin on leivottu. Niistäkin päivitystä tulossa. Ensi sunnuntaina onkin meillä kuopuksen synttärit ja sitten taas tulossa päivitettävää enemmänkin. Kirettä siis pitää! :)

Jatkan vielä samaan. Sain vihdoin tehtyä myös tuonne sivuun blogilistaa. Laitoin siihen nyt alkuun vain niitä blogeja, joita oikeasti seuraan. Käyn siis vakituisesti lukemassa. Monissa muissakin blogeissa käyn silloin tällöin pistäytymässä, mutta tuolla listassa olevat ovat vakinaisessa luennassa täällä. :) Minunkin blogia saa linkittää ja jos haluat, että linkitän blogiasi omalle sivulleni, jätä kommenttia tai lähetä sähköpostia!

Piparihuussi

Näin heinäkuussa ajankohtainen aihe. :) Löysin koneelta viime vuoden piparitalon kuvat ja huomasin, ettei sitä ole täällä blogissa ollenkaan, joten päätin laittaa siitäkin vähän juttua ja muutaman kuvan. Sopii näihin helteisiin!

Toissa vuonna (siis syksyllä 2008) jo suunnittelin, että olisin tehnyt piparihuussin, mutta kaikessa muussa joulukiireessä se vaan jäi. Viime joulunakin uhkaavasti näytti, että mökki jää rakentamatta, mutta aatonaatto iltana ehdin huussin rakentaa. Olin suunnitellut sitä jo aikaisemmin. Ensin piirsin kaavat ruutupaperille, niillä kaavoilla piirsin toiset kaavat tukevammalle pahville ja niitä käytin sitten osien leikkaamiseen. Tukevalla pahvilla oli myös hyvä kokeilla, miltä valmis rakennelma tulee näyttämään ja mittasuhteet sai hyvin tarkistettua.



Samalla, kun paistoin huussin osia, paistoin muitekin pipareita. Huussi näytti jotenkin yksinäiseltä, joten laitoin Muumipeikon huussin viereen. Ja riemusta päätellen Muumilla on ollut hyvä vessareissu. :)



Luonnollisestikin sisällä oli myös pönttö. Sisältä vain ei ole kovin hyvää kuvaa, tämä oli paras, missä näkyy edes vähän, että siellä jotain on.



Takaa huussi oli ihan vain yksinkertainen. Kattoon tein koukeroita ja suoria viivoja vuorotellen. Ja päälle tietysti vähän tomusokeria lumeksi. :) Taitaakin alkaa kohta jo ensi joulun piparitalo suunnitelmat, mitäköhän sitä keksisi tänä vuonna? Ideoita?

Pikainen juustokakku

Äitini juhli synttäreitään kesäkuussa ja poikkesimme synttärikahveille lähtiessämme Joensuunreissuun. Jääkaapissa oli maustamaton tuorejuusto ja maitorahka, joiden kummankin parasta ennen-päiväys oli matkamme aikana. Roskiinkaan en viitsinyt niitä heittää, joten kaiken kiiren ja matkallelähtöhässäkän keskellä pyöräytin äidille juustokakun. Resepti oli ihan omasta päästä sen mukaan, mitä kaapista sattui löytymään :)



Mustikkainen juustokakku (halk.24cm irtopohjavuokaan)

Pohja
1pkt täytettyjä kaurakeksejä

Täyte
200g maustamatonta tuorejuustoa
200g maitorahkaa
2dl vispikermaa
2rkl sokeria
2tl vaniljasokeria
3 liivatelehteä
2rkl vettä
n. 1/2l mustikoita

Koristelu
Vadelmia
Mustikoita
1 1/2dl vettä
1dl hyytelösokeria

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.

Murskaa kaurakeksit täytteineen tehosekoittimella pieneksi murskaksi. Painele keksimurut irtoreunavuoan pohjalle, jossa on leivinpaperi.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää joukkoon sokerit, tuorejuusto ja rahka, sekoita hyvin. Kiehauta vesi ja lisää joukkoon liivatteet, joista on puristettu ylimääräinen vesi pois. Anna jäähtyä hetki ja lisää hyvin vatkaten kermaseokseen. Lisää joukkoon (jäiset) mustikat ja sekoita varovasti haarukkavatkaimella tai nuolijalla. Levitä täyte tasaisesti pohjan päälle.

Koristele vadelmilla ja mustikoilla. Keitä kiille. Kiehauta vesi ja lisää hyytelösokeri. Anna kiehua, kunnes seos kirkastuu. Anna jäähtyä hetken aikaa ja kaada hitaasti kakun päälle.

Hyydytä jääkaapissa vähintään muutama tunti.

Sitruuna-mansikka-tuulihatut

Tuulihatut ovat hyviä ja loppujen lopuksi melko helppoja tarjottavia melkeinpä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kunhan taikinan vaivautuu tekemään ja hatut paistamaan, niitä on helppo muokata mielensä ja tarpeen mukaan erilaisiksi suolaisiksi ja makeiksi versioiksi. Syksyllä Joonatanin synttäreillä tarjosin suolaisia tuulihattuja kinkku ja kala täytteillä, mutta omille synttäreilleni halusin tehdä makeita tuulihattuja. Täytin tuulihatut sitruunajugurttimoussella ja tuoreilla (tosin taisivat olla portugalilaisia vielä toukokuun lopulla) mansikoilla. Kuvankin niistä mielestäni otin, mutten sitäkään löytänyt mistään. Jos tulee vastaan, pitää lisätä.

Tuulihatut (ohje on kirjasta Isotalo, Kuittinen: Kotiruoka)
100g rasvaa
2dl vettä
1 1/2 dl vehnäjauhoja
3 munaa

Kiehauta rasva ja vesi kattilassa. Lisää kaikki jauhot kerralla, jatka kuumentamista ja sekoita voimakkaasti haarukkavatkaimella, kunnes taikina irtoaa kattilan reunoista. Anna seoksen jäähtyä.

Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Tässä vaiheessa kannattaa käyttää sähkövatkainta. Jatka vatkaamista, kunnes taikina on kiiltävää ja notkeaa.

Pursota (tai vaihtoehtoisesti nostele kahdella lusikalla) taikinasta nokareita pellille leivinpaperin päälle. Tuulihatut kohoavat noin kaksinkertaisiksi paistamisen aikana. Annoksesta tulee noin 12 suurta, 40 keskikokoista tai 80 aivan pientä tuulihattua.

Paista uunin keskitasossa 200°C noin 15-30 minuuttia koosta riippuen. Älä avaa uuninluukkua paistamisen alkuvaiheessa, etteivät tuulihatut laske. Valmis tuulihattu on kullankeltainen, kevyt ja pinnaltaan kuiva. Anna tuulihattujen jäähtyä pellillä.

Leikkaa tuulihattujen kansi irti täyttämistä varten. Täytä mieleiselläsi täytteellä juuri ennen tarjoilua.

Sitruuna-mansikkatäyte
1prk Bulgarianjugurtti sitruunaa
2dl vispikermaa
(sokeria)
Tuoreita mansikoita

Valuta jugurtti. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää jugurtti sekaan. Maista ja mausta halutessasi sokerilla (mielestäni ei tarvinut). Täytä tuulihatut moussella ja lisää moussen päälle viipaloitu tuore mansikka, laita kansi paikoilleen.

25v voileipäkakku

Suolasena tarjosin synttäreilläni voileipäkakkua. Kyseessä oli toinen ikinä tekemäni voileipäkakku ja hyvin onnistui, kuten edellinenkin. Kuitenkin kaipaan harjoitusta niiden tekemisessä, erityisesti kostuttaminen on välillä vaikeaa, kun ei tiedä, minkä verran pitäisi kostuttaa. Itse pidän enemmän kinkkukakusta kuin kalakakusta, joten tein kikkukakun.



Ohjeen otin Ulla Svenskin Unelmakakut-kirjasta, mutta jonkunverran muokkasin (en vaan muista miten... :( ). Mutta tein siis ohjeen mukaan ja lopuksi maistelemalla lisäilin jotain. Kakussa oli ruisleipäpaloja ja paahtoleipäpaloja pohjana. Välejä oli kolme: kahdessa välissä oli kinkkutöhnää ja yhdessä välissä maksapasteijaa ja maustekurkkua. Kinkkutäytettä jäi jonkin verran ja käytin sen kuorruttamiseen. Sekoitin siihen vain majoneesia ja sulatejuustoa (muistaakseni...).



Koristelussa käytin paljon salaatinlehtiä, jotta sain tarjottimen kuviot piiloon ;) lisäksi juustoraastetta reunoilla ja kirsikkatomaatteja vieressä, päällä kinkkumuruja, paprikaa, tomaattiruusu ja herneenversoja. Nam, kuinka hyvää oli ja meinasi loppua kesken, ilmeisesti siis maistui vieraillekin! :)

Rouva Kuriton 25v

Noniin. Onpahan edellisestä päivityksestä kulunut ikuisuus! Toukokuun lopulla jo vietin omia synttäreitäni, enkä ole niistäkään saanut päivitystä tehtyä. Kesäkuu meillä meni reissatessa: ensin kävimme Joensuussa ortodoksisilla kirkkopäivillä ja vanhaa opiskelukaupunkia katselemassa. Sen jälkeen kävimme kotona pesemässä pyykit ja pakkaamassa seuraavat kassit ja suuntasimme Englantiin. Sieltä palasimme juuri juhannukseksi mökille ja hujauksessa oli kesäkuu ohi! Mieheni aloitti heinäkuun alusta taas työt ja nyt on meidän perheen kesälomat lomailtu, kotiäidille kun tuo loma on ihan vieras käsite. :) Nyt onkin sitten mennyt viikko taas arkeen totutellessa ja helteistä nauttiessa. Katsotaan, saako tällä helteellä edes mitään järkevää kirjoiteltua, vai onko tämä kuumuus ihan sulattanut pään! Ei sillä, että nautin kyllä suunnattomasti helteistä. Ihanaa!

Mutta asiaan. Aikaa on mennyt jo niin paljon, että vanha pää ei kaikkea muista, mutta yritän muistella, mitä sitä tuli tehtyä.

Täytekakkua olin suunnitellut jo pitkään. Vieraita ei ollut kovinkaan paljoa tulossa, omat ja miehen vanhemmat ja omat kummivanhempani. Silti oli pakko saada tehdä kerroskakku, koska se kuului suunnitelmaan. Onneksi sain vieraille tungettua sitä paljon mukaan, muuten sitä syötäisiin meillä varmaan edelleen :) Suunnitelmaan siis kuului kaksikerroksinen pyöreä kakku, joka päällystetään valkosuklaakuorrutteella, koristellaan pienillä vaaleanpunaisilla kukilla, suklaaköynnöksellä, suklaalehdillä ja suklaaperhosella. Täytteenä oli  aikaisemmin keväällä kokeilemaani mansikka-lime-basilika-täytettä, jonka ajattelin sopivan valkosuklaan kanssa.

No. Toteutus sitten jäi vähän erilaiseksi kuin suunnitelma. Periaatteessa kaikki kyllä piti paikkansa, mutta käytännössä tulos ei ollut mitään sinne päinkään, mitä olin ajatellut ja mielessäni nähnyt. Ensinnäkin valkosuklaakuorrute osoittautui jälleen kerran yhteistyökyvyttömäksi. Olen nyt vakasti päättänyt vielä joku kerta sen kanssa onnistua, mutta se kerta ei ollut tälläkään kerralla. Mutta vielä en luovuta. Massan kaulaaminen onnistui hyvin, mutta kakun päälle nostaessa se venyi ja vanui ihan mahdottomaksi. Siitä tuli pahimmillaan ihan läpikuultavan ohut ja taisi siihen pari pientä repeämääkin tulla. Ja tämä siis siitä huolimatta, että massa oli kierretty kaulimen ympärille. Kuorrutteesta tuli siis ihan järkyttävän ruma! Se jäi tietenkin aivan rypyllekin, kun kerran oli niin venähtänyt ja epämuodostunut.



Suklaasta pursotettu köynnös onnistui muuten suunnitelmien mukaan, paitsi suunnitelmissani se oli vähän laajempi. Kakkua koristellessa alkoi jo epätoivo iskeä, eikä köynnöksestä sitten lopulta tullut kovin iso. Kukat oli jo etukäteen tehtyjä ja asettelin niitä sulaan köynnökseen, johon sitten jäivät hyvin kiinni. Suklaan temperointi epäonnistui jotenkin aivan täydellisen totaalisesti ja näinollen se ei tietenkään jähmettynyt kunnolla. Tein lehtiä suklaasta sivelemällä sitä ruusunlehtien väärälle puolelle. Hetkeksi lehdet pakkaseen ja sitten irti ja kakun päälle. Vaikka kuinka nopeasti toimin, osa lehdistä ehti jo käsitellessä hieman sulaa. Kakun päällä ne kuitenkin säilyttivät lopulta muotonsa.




Ihan kakun päälle, korkeimmalle huipulle, tein suklaasta perhosen. Spritsasin leivinpaperin päälle kuvion, tein leivinpaperiin taitoksen perhosen keskikohtaan ja laitoin hetkesi pakkaseen kovettumaan. Suklaa ei sitten kovettunutkaan kuin siksi aikaa, kun se oli pakkasessa ja jo ennen kuin sain kakun tarjolle pöytään, oli perhonen luhistunut. Toisaalta mielenkiintoisen näköinen noinkin, mutta kaukana siitä kauniista kukka- ja perhosloistosta, josta haaveilin.



Maku kakussa kuitenkin oli kohdallaan ja tällä kertaa täytteessä onnistui ainesten suhteet paremmin kuin viimeksi. Tykkäsin kovasti, vaikka itse sanonkin :) Johonkin silloin mielestäni myös kirjoitin ylös, mitä täytteeseen laitoin, mutta nyt en löytänyt sitä mistään. Jos jossain vaiheessa muistan sitä etsiä ja löydän sen, päivitän täytteen ohjeen tänne. Jos en löydä sitä, on kai tehtävä uudestaan. :)