Omalle äidilleni tein äitienpäivälahjaksi macaron-leivoksia. Minun on jo pitkään tehnyt mieli niitä kokeilla, mutta ei ole tullut tehtyä. Ensimmäistä kertaa tulin tietoiseksi tällaisesta herkusta vähän ennen viime joulua, kun selasin Ulla Svenskin Lempileivonnaiset-kirjaa. Silloin jo ajattelin, että noita on pakko päästä kokeilemaan. Sen jälkeen niistä onkin tullut oikea muotivillitys ja niihin on törmännyt vaikka kuinka monessa blogissa, muualla netissä ja lehdissäkin. Itse päädyin käyttämään Sokerikukkasia-blogista löytämääni ohjetta, koska se oli niin tarkka. Alkuperäinen resepti kuitenkin on jostain täältä.
Macarons (noin 30 pientä leivosta)
100g munanvalkuaista (noin 3kpl)
50g taloussokeria
200g tomusokeria
110g kuorittuja manteleita
elintarvikeväriä
Täytettä
Vaahdota valkuaiset ja lisää taloussokeri muutamassa erässä ja jatka vatkaamista, kunnes marenki kiillottuu. Jos käytät kokonaisia manteleita, jauha ne yhdessä tomusokerin kanssa hienoksi jauheeksi, jos käytät valmiiksi jauhettua mantelia, sekoita mantelit ja tomusokeri. Siivilöi tomusokeri-manteli-seos valkuiasvaahtoon varovasti käännellen, kunnes saat tasaisen magmamaisen seoksen. Pursota taikinasta noin 2euron kolikon kokoisia pyörylöitä ja jätä kuortumaan huoneen lämpöön 45-60 minuutiksi. Paista 150 asteisessa uunissa noin 8-12 minuuttia.
Anna jäähtyä leivinpaperin päällä noin 10-15 minuuttia, jonka jälkeen kuoret irtoavat helposti paperista. Pursota tai sivele mieleistäsi täytettä jäähtyneen pyörylän pohjaan ja paina varovasti toinen pohja paikoilleen.
Tuolla sokerikukkasia-blogissa on todella hyvä ja tarkka kommentaari ohjeeseen, suosittelen tutustumaan siihen. Itse käytin kaupan valmiiksi jauhettuja manteleita, kun meiltä sellaisia sattui löytymään. Täytteeksi laitoin kaupan Lemon curdia, koska tiedän äitini tykkäävän siitä. Liekö ollut aloitelijan hyvää tuuria, mutta mielestäni onnistuin hyvin. Olin tyytyväinen tulokseen. Maku oli hyvä, muistutti todella paljon marsipaania, joka toki olisi ollut arvattavissa jo aineiden perusteella. :) Lisäksi ulkonäkö oli nätti. Tein vain vaaleanpunaisia ja pakkasin ne kauniiseen rasiaan ja vein äidille. Näitä teen kyllä varmasti toistekin! Ja eri väreissä ja eri täytteillä, ihanaa!
maanantai 17. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvältä näyttää Kuriton! En tiedä miksi, mutta jostain syystä on aivan mielettömän tyydyttävää, kun macaronit onnistuvat täydellisesti. Ehkä se jokin piilee macaronien niin herkän suloisessa ulkonäössä, tiedä häntä. :)
VastaaPoista